Nyt katot ja rännit puhtaiksi lehdistä ja roskista

Talojen sadevesijärjestelmät ja katot kestävät oikein huollettuina jopa 30 vuotta.

Sadex Kuva Markus Harhala

Teksti ja kuva: Maija-Riitta Merikanto.

Mitä näin syksyllä kannattaa tehdä, jotta talon sadevesijärjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin, Sadex Oy:n myyntijohtaja Ville Kukkonen?

–Syksyllä on erittäin tärkeää puhdistaa katot ja sadevesijärjestelmät sinne kertyneistä roskista.

–Mikäli sadevesikourut jäävät talveksi täyteen roskaa ja vettä, ne jäätyvät ja järjestelmä on toimintakyvytön.

–Sadevesijärjestelmän puhdistuksen yhteydessä on hyvä varmistaa, että syöksytorvet ovat myös puhtaat ja vesi pääsee virtaamaan koko putken mitalla. Mikäli syöksytorvet jäätyvät umpeen, ne halkeavat jään voimasta.

–Vesikourut tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näin huollettuna järjestelmä kestää pitkään, jopa yli 30 vuotta.

Valitettavasti usein ihmiset ajattelevat sadevesijärjestelmän olevan vain pakollinen paha rakennukseen hankittavista varusteista ja kiinnittävät liian vähän huomiota kunnollisen järjestelmän hankkimiseen.

Kuinka tietoisia ihmiset ovat nykyään kunnon sadevesijärjestelmän merkityksestä talon kunnossa säilymiselle?

–Puutteellinen sadevesijärjestelmä on todettu yhdeksi merkittäväksi syyksi suomalaisten kotien homevaurioihin. Sadevesijärjestelmän päätarkoitus on johtaa katolta valuvat vedet hallitusti sadevesiviemäröintiin.

–Valitettavasti usein ihmiset ajattelevat sadevesijärjestelmän olevan vain pakollinen paha rakennukseen hankittavista varusteista ja kiinnittävät liian vähän huomiota kunnollisen järjestelmän hankkimiseen.

–Mikäli järjestelmän hankinnassa ei oteta huomioon sille asetettuja vaatimuksia ja hankitaan sieltä, mistä halvimmalla jotkin saadaan, kävelevät ongelmat enemmin tai myöhemmin vastaan.

–Nykyään onneksi valveutuneet rakennusviranomaiset ja myös talotoimittajat ottavat nämä huomioon ja voi sanoa, että uudisrakentajilla on jo parempi lähtötieto järjestelmän toiminnasta.

Mitä hyvää järjestelmään minimissään tarvitaan?

–Minimissään räystäälle tarvitaan vaakakouru, jotta vesi ei pääse valtoimenaan valumaan talon seinustalle.

–Vaakakourut lisättynä alastuloilla auttavat jo aika pitkälle siinä, että katolle satava vesi saadaan hallitusti ohjattua alas.

Teräs kestää parhaiten kaikki järjestelmään kohdistuvat rasitukset: lämmönvaihtelut, lumen ja jään painon, korroosion ja UV-säteilyn. Kestävyyden takia pinnoitettua terästä käytetään kaikissa peltikatteissa ja muissa rakennuksen peltiosissa.

Millainen on paras mahdollinen sadevesijärjestelmä?

–Toimiva, kestävä ja rakennuksen ulkonäköön sopiva.

–Molemmin puolin pinnoitettu teräs on sadevesijärjestelmän paras materiaali.

–Teräs kestää parhaiten kaikki järjestelmään kohdistuvat rasitukset: lämmönvaihtelut, lumen ja jään painon, korroosion ja UV-säteilyn.

–Kestävyyden takia pinnoitettua terästä käytetään kaikissa peltikatteissa ja muissa rakennuksen peltiosissa.

–Paras mahdollinen järjestelmä saadaan, kun käytetään vaakakourussa puolipyöreää muotoa, jossa on yksi ura, mitä pitkin vesi kulkee ja veden virtausnopeus saadaan pidettyä mahdollisimman suurena. Tällöin myös roskat huuhtoutuvat paremmin kourusta alas.

Entä kiinnittävätkö ihmiset huomiota rännejä puhdistaessaan ja lumia pudottaessaan katolla kiipeilyn turvallisuuteen?

–Sadevesjärjestelmän huollossa on tärkeää huolehtia työn turvallisuudesta.

–Katolla on aina oltava kiinni turvavaljaissa ja mikäli tikkailla tehdään huoltoa, on varmistettava, etteivät ne pääse luisumaan alta tai kaatumaan sivuttain.

–Tikkailla tehtävää huoltoa kannattaa välttää. On turvallisempaa tehdä huolto katon kautta turvaköyteen kiinnitettynä tai tarvittaessa vaikka henkilönostimesta.

–Katolla kiipeilyn turvallisuus puhuttaa jatkuvasti. Tähän on alettu puuttumaan isolla kädellä ja valvontaa työturvallisuudesta on lisätty paljon.

–Lain suoja on tässä hyvä ja esimerkiksi nuohoojat voivat kieltäytyä menemästä katolle, jos kattoturvatuotteet ovat puutteellisia ja he eivät pysty varmistamaan turvallista työn tekemistä.


Juttu on julkaistu Pirkkalainen-lehdessä 12.10.2016.