Tunnista kiinteistösi kattotyyppi

Kiinteistösi kattotyyppi vaikuttaa keskeisesti katolle asennettavien kattoturvatuotteiden, kuten lumiesteiden ja kattosiltojen kiinnitykseen. Jokainen katetyyppi vaatii nimittäin sille varta vasten suunnitellut kiinnikkeet, jotta kiinnityksestä tulee varmasti pysyvä ja se ei vaurioittaisi katemateriaalia.

Sileä tai kuviopeltikatto

Peltikatto on yleisimmin käytetty kattotyyppi, sillä se on materiaalina taipuisa ja kestävä. Peltikatto valmistetaan yleensä kuumasinkitystä teräspellistä, ja se on hyvin likaa hylkivä ja kohtalaisen helppo asentaa erilaisiin kattoprofiileihin. Huopa- ja tiilikattoon verrattuna peltikatto on hieman äänekkäämpi esimerkiksi sateella, ja joihinkin malleihin on saatavilla erillisiä äänenvaimennusnauhoja. Peltikattoja on markkinoilla tarjolla kuvioinniltaan useita erilaisia, kuten sileää, tiilikuviota ja aaltopeltikatetta.

Peltikattoa tulisi huoltaa säännöllisesti puhdistamalla se roskista, paikkaamalla pinnan naarmut ja pudottamalla lumimassat maahan. Säännöllinen pesu esimerkiksi painepesurilla on paras tapa pitää peltikatto puhtaana. Pelti on materiaalina kuitenkin herkkä vaurioitumaan esimerkiksi katon huoltotöiden yhteydessä tai putoavien oksien takia. Tämän vuoksi esimerkiksi lumenpoisto tulisi tehdä varovasti raapimatta lapiolla katon pintaa. Mikäli peltikaton pinnassa on laajalti kulumaa tai ruostetta, voi katon huoltomaalaus olla ajankohtainen.

Konesaumakatto

Konesaumakatto on pellistä valmistettu kattotyyppi, joka tehdään aina peltisepän toimesta käsityönä kuhunkin kohteeseen. Tälle katolle ominaista on sen kaksinkertaiset saumat eli tuplasaumat, jotka taitellaan kiinni tiivisteaineen kanssa saumakoneen avulla vesitiiviiksi. Myös katon harja saumataan. Harjalla saumat taitetaan katon myötäisiksi ja liitetään toisen lappeen peltiriveihin ilman harjapeltiä. Tästä harjalla olevasta litistetystä saumasta onkin helpointa tunnistaa konesaumakatto. Räystään alapäässä sauma voi olla kaadettu katon myötäiseksi tai olla pystyssä. Sauman korkeus on yleensä 25 mm.

Huopakatto ja bitumikatto

Huopakatto on saanut nimensä siitä, kun 1900-luvun alussa ”bitumikatteen” aluskerroksena käytettiin raakahuopaa. Tuotekehityksen ansiosta markkinoilla olevat bitumikatteet ovat tänä päivänä ominaisuuksiltaan huomattavasti 1950-luvun huopakatteita parempia: niissä on vahvemmat tukikerrokset ja ne ovat pitkäikäisempiä. Silti sana huopakatto on jäänyt puhekieleen elämään ja sitä käytetään yleisesti nykyäänkin kuvaamaan bitumipinnoitettua kattoa.

Kattotyyppinä bitumikate sulautuu luontevasti luonnonympäristöön mattapintansa ansiosta ja onkin siksi suosittu katemateriaali muun muassa kesämökeillä. Se on myös katemateriaalina verrattain edullinen ja sadesäällä hiljainen. Bitumikate pitää karkean pintansa ansiosta sille kertyvän lumen katolla. Näin ollen loivilla bitumikatoilla erillisiä lumiesteitä ei määräysten mukaan tarvita. Bitumikaton ja sen saumojen verraton vedenpitävyys tulee parhaiten esille tasakattoisissa ja loivan katon kohteissa, ja se onkin näissä suosittu materiaali. Myös bitumikatetta on huollettava säännöllisesti. Erityisesti sammal ja jäkälä suosii karheaa bitumikatetta kasvualustanaan, ja ne tulisi poistaa välittömästi.

Lukkosaumakatto (esim. Ruukki Classic)

Vaikka lukkosaumakatto voi joskus muistuttaa konesaumakattoa, on kyseessä täysin eri tuote. Toisin kuin konesaumakaton asennuksessa, ei lukkosaumakaton paikalleen laittamisessa tarvita peltialan ammattilaista. Lisäksi eron voi huomata kattojen pintaa tarkastellessa, sillä lukkosauma on yleensä paljon konesaumakattoa sileämpi.

Suurin ero näiden kattojen välillä on kuitenkin saumassa: Lukkosaumakatossa asennettava pelti laitetaan aina aiemmin asennetun pellin saumaan, jolloin saumat nimensä mukaisesti lukkiutuvat toisiinsa ja pellin kiinnitysruuvi jää aina siististi seuraavan pellin alle. Lukkosaumakaton sauman korkeus vaihtelee valmistajan mukaan 25 millimetristä ylös. Harjalla käytetään harjapeltiä, eikä pellin saumoja taiteta katon myötäisiksi kuten konesaumakatossa.

Tiilikatto

Tiili on perinteinen ja kestävä kattomateriaali. Se voidaan valmistaa joko puristamalla ja polttamalla savesta tai valamalla betonimassasta. Erona peltikatteisiin, tiili on huomattavasti painavampi materiaali ja vaatii vahvoja katon rakenteita alleen. Tiilikatto vaimentaa sateen ropinaa huomattavasti peltimateriaaleja paremmin.

Tiilikatto on pitkäikäinen katemateriaali, mutta se vaatii säännöllistä huoltoa. Tiilikatto on hyvä pestä ja pinnoittaa säännöllisesti. Erityisesti tiilen pinnalla kasvava sammal tulee poistaa hyvissä ajoin, sillä se voi muuten hajottaa tiilen rakenteen ja aiheuttaa vuotoja. Tiilikaton huollossa on huomioitava, että pinnoiteaineet liukastavat katon pintaa, jolloin katolle kertynyt lumi voi tulla liukkaammin alas katolta.

Varttikatto tai varttikate

Varttikatolla tarkoitetaan vanhoja, 1970-80 -luvuilla tehtyjä kuitusementtikatteita tai mineriittikattoja. Vielä 1980-luvulle asti tässä katemateriaalissa käytettiin asbestisementtiä, kunnes tilalle tuli asbestiton materiaali. Varttikatto muistuttaa ulkonäöltään tiilikattoa, mutta se on todellisuudessa rakennettu limittäin ladotuista katelevyistä. Ero tiilikattoon on helposti nähtävissä silmämääräisesti, sillä varttikatteen levyt ovat kattotiiliä usein 2-3 kertaa suurempia.

Ennen kattoturvatuotteiden asennusta kannattaa tarkastaa katon kunto, sillä monet varttikatteet alkavat ikänsä puolesta olla tiensä päässä. Varttikatteen korjauksen tai vaihtamisen yhteydessä tulee aina ottaa selvää, sisältääkö katemateriaali asbestia vai ei. Terveydelle vaarallisena materiaalina asbestilla on tarkat purkamis- ja hävittämismääräykset.

Kantava profiilipeltikatto

Kantava profiilipeltikatto on paksua poimulevypeltiä, joka ei vaadi kantavaa ruodelaudoitusta alle, kuten tavalliset peltikatteet. Tätä peltikattotyyppiä käytetään usein isoissa teollisuushalleissa tai katoksissa.

‎

‎

‎

‎